Niinpä. Kun saisikin sen yhden elävän lapsen edes. (Ja täällä ei ole edes menkkoja eikä plussaa, mutta toisaalta meillä on vielä vähemmän aikaa kuin... huoh.)
Voi että, miten ihania sarjakuvia. Tämänkin kuvan ajatuksen voin niin hyvin allekirjoittaa. Tuolta minusta tuntuu juuri tällä hetkellä.
Itselläni on kokemusta hyvin sairaiden lapsien menetyksistä(rv 24 ja 12+5). Kaikki tämä on tapahtunut n.5 kk sisällä. Nyt niskaan hengittää vielä epäily perinnöllisestä sairaudesta, jonka toisella lapsellamme epäillään olleen. Päivä kerrallaan mennään.
Tulen varmasti seuraamaan blogiasi jatkossa. Jaksamista päiviisi <3
Tämä blogi on kyllä tosi ihana! <3 Ja juuri nuo ajatukset ovat niin tuttuja, valitettavasti...
VastaaPoistaWau. Upeeta että säkin aloitit kuvablogin. Tykkään tyylistäsi ja tulen uudestaan <3
VastaaPoistaMiten sä saatkin pieniin kuviin niin paljon merkitystä. Seuraan tätä yhtä mittaa ja luen uudelleen.
VastaaPoistaIhana blogi ja kuvat ovat todella pysäyttäviä!!
VastaaPoistaNiinpä. Kun saisikin sen yhden elävän lapsen edes. (Ja täällä ei ole edes menkkoja eikä plussaa, mutta toisaalta meillä on vielä vähemmän aikaa kuin... huoh.)
VastaaPoistaOlen mukana, senkin ihana. <3
Halusin vaan ilmotella, että täälläkin mukana seurailen ♥
VastaaPoistaVoi että, miten ihania sarjakuvia. Tämänkin kuvan ajatuksen voin niin hyvin allekirjoittaa. Tuolta minusta tuntuu juuri tällä hetkellä.
VastaaPoistaItselläni on kokemusta hyvin sairaiden lapsien menetyksistä(rv 24 ja 12+5). Kaikki tämä on tapahtunut n.5 kk sisällä. Nyt niskaan hengittää vielä epäily perinnöllisestä sairaudesta, jonka toisella lapsellamme epäillään olleen. Päivä kerrallaan mennään.
Tulen varmasti seuraamaan blogiasi jatkossa. Jaksamista päiviisi <3
Täällä myös kurkkaamassa tätä blogia, tuttuja tuntemuksia nämä kuvat herättävät kyllä!
VastaaPoistaJa luen siis jatkossakin, voimia jokaiseen päivään <3